Kesä kääntyy syksyyn. Kelit on vielä ihanan kesäiset mutta koulut alkoi, tuvan ikkunasta näkyy kynnetty pelto jolle usva iltaisin nousee ja maatilan syystyöt kolkuttelee ovella. Tulipalosta tulee

Kas, meni yli vuosi edellisestä blogikirjoituksestani. Nyt viimein tartuin näppikseen ja ajattelin kertoa mitä minulle, ja Kipinäkodalle kuuluu. Reilu vuosi sitten tein (viimein) positiivisen raskaustestin ja siitä

Se on oikeasti täällä, oikea Talvi, tuntuu että pitkästä aikaa. Miten ihanaa onkaan päästä pilkkimään, verkoille, lumikenkäilemään, hiihtämään ja nauttimaan lumisesta luonnosta. Talvella myös eläinten jälkien seuraaminen on

Moi, mie oon Pekko, Kipinäkodan uus kotakoira! Minun kasvattajan kaveri kuuli että kotakoiran, noidan apurin ja melontakaverin paikka oli auki ja winkkasi asiasta emännälle ja tässä mie

Minulta on kysytty, vieläkö Kipinäkota porskuttaa? Mitä teen nykyisin? Voin vastata, että ihan samoja hommia! Tottakai tuotteet kehittyy, yhteistyökuviot laajenee ja yhteistyökumppaneita ilmestyy mutta kyllä, samat palvelumme